Haastattelussa Helsingin pörssin toimitusjohtaja Lauri Rosendahl

Haastattelussa Helsingin pörssin toimitusjohtaja Lauri Rosendahl

26 helmi 2014 | 01:20 Kirjoittanut: Aminoff, Jukka

Helsingin pörssin eli NASDAQ OMX:n toimitusjohtaja Lauri Rosendahl on antanut haastattelun CasinoTop10:lle koskien Suomen pörssitoimintaa, sijoittamisen hyötyjä ja Suomen pörssin tulevaisuutta. Sijoittaminen vaatii strategista pelisilmää aivan kuten kasinopelitkin, mutta sijoitustoiminta on kuitenkin erittäin kaukainen sukulainen kasinopeleihin verrattuna. Sijoitustoiminnan avulla voi kerätä merkittävän omaisuuden pitkällä aikavälillä. Haastattelun lopussa Rosendahl paljastaa, mikä kasino on jättänyt häneen suurimman vaikutuksen.

NASDAQ OMX:n toimitusjohtaja Lauri Rosendahl, miksi yritykset listautuvat pörssiin? Tarvitaanko jokaisessa listautumisessa investointipankkia?

Yritykset listautuvat pörssiin yleensä hankkiakseen oman pääoman ehtoista rahoitusta (osakepääomaa) kasvunsa vauhdittamiseen. Pankkien vakavaraisuussäädösten tiukennettua velkapääoman saanti on tullut yrityksille vaikeammaksi ja kalliimmaksi, ja se on myös lisännyt viime aikoina kiinnostusta listautumisiin. Suomi on yritysrahoituksen osalta kansainvälisesti verrattuna hyvin pankkikeskeinen maa. Listautuminen antaa yrityksille myös näkyvyyttä ja uskottavuutta.

Listautumisprosessissa yritys tarvitsee neuvonantajia, esim. oikeudellisen neuvonantajan listalleottoesitteen laadintaan sekä järjestäjäpankkia tai pankkiiriliikettä, jos listautumiseen liittyy listautumisanti (IPO, Initial Public Offering).

Onko osakesijoittaminen kannattavaa? Onko pitkäaikainen sijoitusstrategia parempi kuin lyhytaikainen?

Osakesijoittaminen on pitkällä tähtäimellä aina kannattavaa ja suhteessa riskiin, hyvää tuottoa on tarjolla. Pitkällä aikavälillä Helsingin pörssi on tarjonnut erittäin hyviä tuottomahdollisuuksia sijoittajille, esimerkkinä 100 vuoden aikana keskimäärin 10 prosentin reaalituoton. Aiheesta on tehty jopa ansiokasta tutkimus, tekijöinä professorit Mika Vaihekoski ja Peter Nyberg (alla kuva). Lyhytaikainen sijoitusstrategia voi yhtä lailla olla kannattavaa, jos osakkeiden ostot ja myynnit tapahtuvat oikealla ajoituksella. Se vaatii kuitenkin hyvää markkinatuntemusta ja säännöllistä markkinoiden seuraamista. Osakesijoittamiseen, kuten kaikkeen muuhunkin sijoittamiseen, liittyy kuitenkin riski, varsinkin lyhyellä alle vuoden tähtäimellä.

 

Osakemarkkinoilla voi tehdä voittoa laskukauden aikana lyhyeksi myynnin avulla. Miten tämä toimii käytännössä?

Lyhyeksi myynnillä tarkoitetaan, että sijoittaja myy osakkeita, joita ei myyntihetkellä omista. Myydyt osakkeet tulee kuitenkin hankkia joko ostamalla tai lainaamalla ne markkinoilta. Lyhyeksi myynnin mielekkyys perustuu oletukseen, että osakkeen kurssi laskee myynti- ja ostohetken välillä. Mahdollinen tuotto muodostuu myynti- ja ostohinnan erosta vähennettynä kaupankäynti- ja osakelainan kuluilla.

Sijoittajalle jäävä lyhyt nettopositio tulee ilmoittaa Finanssivalvonnalle, kun positio saavuttaa, ylittää tai alittaa 0,2 prosentin kynnysarvon yhtiön liikkeeseen lasketusta osakepääomasta. Uusi ilmoitus on tehtävä kynnysarvon ylittymisen jälkeen 0,1 prosentin välein.

Monet kotitaloudet saattavat pelätä sitä, että osakesijoitukset voivat menettää kokonaan arvonsa. Kuinka usein osake menettää kokonaan arvonsa ja tapahtuuko tätä edes usein? 

Osake menettää arvonsa siitä tapauksessa, että yhtiö ajautuu konkurssiin. Konkurssipesästä omia saataviaan voivat periä ensimmäisenä velkarahoittajat ja vasta sen jälkeen osakkeenomistajat. Onneksi pörssiyhtiöiden konkurssit ovat kuitenkin hyvin harvinaisia. 

Viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana meillä on ollut yhteensä vain 7 pörssiyhtiön konkurssia: Mancon Oy (2.2.1990), Nobiscum Oy (13.11.1992), Reach-U Holding Oyj (27.2.2002), Stromsdal Oyj (10.12.2008), Evia Oyj (1.7.2009), Elcoteq Oyj (7.11.2011) ja Tiimari Oyj (30.9.2013)

IT-buumin aikana monet IT-yritykset listautuivat pörssiin, jotta yritykset kykenivät keräämään tarvittavaa pääomaa ja samalla yrittäjät vaurastuivat osakekurssien nousujen myötä. Miksi nykyään monet kasvuyritykset päättävät myydä omistuksensa suoraan suuryrityksille exit-strategian kautta kuin listautua pörssiin?

On hyvä, että yrityksillä on vaihtoehtoja eri kasvuvaiheisiinsa ja pääomasijoittajia ei juuri ollut 20 vuotta sitten. Ennen yritykset listautuivat keskimäärin varhaisemmassa vaiheessa, mutta kansainvälinen suuntaus viimeisen kymmenen vuoden aikana on ollut se, että yhtiöiden listautuessa yhtiöt ovat aiempaa suurempia ja ne ovat käyttäneet muita rahoituskanavia sitä ennen. Jos yrittäjä miettii yrityksensä myyntiä kokonaan, siihen päätökseen vaikuttaa varsinkin se, minkälaisessa transaktiossa yhtiön arvostuksen arvioidaan olevan korkeimmillaan. 

Mitä mieltä olette joukkorahoituksesta (crowd funding) uutena muotona hankkia listaamattomille yrityksille rahoitusta ja uusia sijoittajia? Voiko tämä houkutella entistä enemmän siihen suuntaan, että pidemmällä aikavälillä yritykset harkitsevat listautumista pörssiin? 

Joukkorahoitus on mielestäni hieno ilmiö. Sen avulla voimme saada Suomeen uusia hyviä kasvuyrityksiä. Se voi osaltaan vaikuttaa myös siihen, että meillä syntyy joskus jopa uusia pörssiyrityksiäkin.  Joukkorahoitus voi joskus olla ensimmäinen askel rahoituksen hankkimiseen ja yrityksen omistuspohjan laajentamiseen. Yrityksen kasvaessa se voi sitten hankkia rahoitusta kevyemmin säännellyllä markkinapaikalla ja lopuksi vaikka pörssistä. 

Meillä on Suomessa tarjolla myös First North –markkinapaikka pienemmille kasvuyrityksille, jossa listalleottovaatimukset ovat paljon kevyemmät kuin varsinaisessa pörssissä. Viimeaikaisista First North -yhtiöistä kannattaa mainita Siili Solutions ja Taaleritehdas, jotka molemmat ovat onnistuneet listautumisessaan hienosti ja osakkeet ovat myös olleet mahtava sijoitus uusille omistajilleen.

 

Ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb (oik.) ja Rovion markkinointijohtaja Peter Vesterbacka (vas.) New Yorkin pörssissä vuonna 2012. Kuva: NASDAQ OMX Helsinki Facebook.

Varman toimitusjohtaja Risto Murto totesi YLE:n haastattelussa, että eläkeyhtiöt aikovat etsiä sijoituskohteita ulkomailta, koska Suomesta ei löydy riittävästä talouskasvua eikä kasvuyrityksiä. Mitä Suomessa pitäisi tehdä, jotta suomalaisyritysten vetovoima saadaan palautettua? 

Suomessa on jo nyt paljon hienoja menestyviä pörssiyrityksiä, mutta lisää toki tarvittaisiin, jotta sijoitusvaihtoehtoja olisi lisää. Suomi tarvitsee talouskasvua ja siksi tarvitsemme paljon yrittäjiä, jotka haluavat kasvattaa yrityksiään ja pörssiin listautuminen on yksi keino kiihdyttää kasvua hankkimalla pääomaa investointeihin, jotka sitten myös luovat uusia työpaikkoja.  

Helsingin pörssi on menettänyt listoiltaan yrityksiä, koska yritykset ovat päättäneet palata takaisin yksityisiksi yrityksiksi ja muutamat ovat poistuneet pörsslistalta yritysfuusioiden kautta. Mitä pörssi aikoo tehdä, jotta pörssilistalle saadaan uusia yrityksiä? Mitä uudistustoiveita pörssillä on eduskunnan suuntaan?

On luonnollista, että pörssiyhtiöitä sekä tulee listalle että poistuu sieltä yhtiöiden eri elinkaarivaiheiden aikana. Suurin yksittäinen syy yhtiöiden listalta poistumiseen on ollut fuusioituminen toisen pörssiyhtiön kanssa ja toisaalta viime vuosina toisin päin, uusia yhtiöitä on saatu jakautumisten kautta. 

Mutta Suomessa on kyllä asioita, joita voisimme kehittää  talouskasvun ja yritysten listautumisten tukemiseksi. Yksi näistä on kansainvälisestikin hyvin poikkeuksellinen ero siinä, miten listaamattomien ja listattujen yhtiöiden verotus osinkojen osalta tapahtuu Suomessa. Tällä hetkellä listaamattoman yhtiön osakkaat saavat osinkoja merkittävästi alhaisemmalla verotuksella, kun taas pörssiyhtiöt, joilla on Suomessa satoja tuhansia piensäästäjiä omistajinaan, verotetaan selvästi tiukemmin. Tämä käänteinen progressio, jossa julkisen markkinan pienomistajia verotetaan tiukemmin kuin yksityisen puolen suuromistajia, on selvä listautumisen este ja ainakin hidaste verrattuna muihin maihin.

Yritämme aktiivisesti vaikuttaa Suomessa pääomamarkkinan kehittämiseen ja meillä on paraikaa käynnissä hanke listautumisten kehittämiseksi. Kutsuimme kokoon tammikuun lopussa useita kymmeniä pääomamarkkinoiden toimijoita, pörssiyhtiöitä, potentiaalisia sellaisia, ja viranomaisia miettimään keinoja, joilla voimme kehittää Suomen listautumismarkkinoita. Tämän työryhmän ehdotukset julkistetaan 9. toukokuuta.

Helsingin pörssin 100-vuotisjuhlia juhlistettiin näyttävästi New Yorkissa. 7.10.2012. Kuva: NASDAQ OMX Helsinki Facebook.

Miten osakesijoitustoimintaa voisi saada lisättyä kotitalouksien keskuudessa? 

Pörssisäätiö ja Osakesäästäjien Keskusliitto tekevät hyvää työtä sijoittamisesta kiinnostuneiden parissa, mutta jotta kansalaisten kiinnostus osakesijoittamista kohtaan kasvaisi, jonkinlainen verokannuste olisi varmasti paikallaan. Kuten monissa muissakin Euroopan maissa, esim. Ruotsissa palkansaajien eläkemaksuista osa sijoitetaan suoraan pääomamarkkinoille ja jokaisen kansalaisen on oikeus ja velvollisuus itse osaltaan päättää, miten ne sijoitetaan. Tämän lisäksi lähes kaikissa Euroopan maissa on erilaisia verokannusteita, joilla halutaan edistää kotitalouksien pitkäjänteistä säästämistä tavalla, joka edistää talouskasvua ja yritysten pääoman hankintaa. 

Tällä hetkellä Suomessa kotitalouksilla on yli 80 miljardia euroa pankkien tileillä käytännössä nollakorolla. Usein ensimmäinen askel sijoittamiseen on rahastojen kautta. Seuraava askel suoraan osakesijoittamiseen on yhtä lailla helppo ja yksityishenkilön pitää vain muistaa kaksi asiaa: hajauttaminen ja pitkäjänteisyys. Jos osaa ostaa kaupasta elintarvikkeita, osaa myös sijoittaa osakkeisiin. 

Keskittyvätkö yritykset liikaa lyhyen ajan voiton tavoitteluun eli kvartaalikapitalismiin samalla heikentäen yleisön luottamusta pörssiyhtiöihin? 

Suomalaiset pörssiyhtiöt ja niiden johto on kansainvälisten sijoittajien silmissä hyvin luotettavia, joka näkyy siinä, että jo noin 46 % suomalaisyhtiöiden osakkeista on ulkomaisten sijoittajien hallussa. Lisäksi Suomessa noudatetaan kansainvälisesti vertaillen hyvinkin tarkasti arvopaperimarkkinalakia sekä pörssin ja Finanssivalvonnan antamia ohjeita. On sitten eri asia, miltä yhtiöiden päätökset näyttävät ulkopuolisille. Jos esim. yritys siirtää tuotantoa halvempiin maihin tai joutuu YT-neuvotteluihin, se voi näyttää  yleisön silmissä lyhytaikaiselta tuotontavoittelulta ja voi joskus syntyä kuva, että yrityksen johto ei ajattele Suomen parasta. Yhtiö kuitenkin tekee vastuullisesti työtä ja tulosta ensisijaisesti osakkeenomistajilleen ja toimii useimmiten kilpailluilla kansainvälisillä markkinoilla.

Meidän tulisikin katsoa Suomen asioita kriittisesti - miten voimme luoda perusteita ja kannusteita yrityksille investoida juuri Suomeen jotta saamme tänne luotua kasvua ja uusia työpaikkoja? Eli peräänkuuluttaisin  lisää kansallista itsekkyyttä talouspolitiikkaan, sillä globaali kilpailu investoinneista ja talouskasvusta on nykyään pysyvä osa yritysten arkea ja päätöksentekoa.

Olisiko teillä antaa neuvoja kasinopelaajien suuntaan siitä, että mitkä ovat nousevia aloja Suomessa ja pörssissä?

Pörssin edustajana en voi antaa sijoitusneuvoja. Muistuttaisin kuitenkin siitä, että on hienoa, että näinkin pienellä maalla on poikkeuksellisen paljon hienoja pörssiyhtiöitä, jotka ovat oman toimialansa globaaleja ja johtavia yhtiöitä. Moni niistä esimerkiksi hyötyy suuresti kehittyvien maiden nopeasta talouskasvusta. Joskus ei siis kannata mennä merta edemmäs  kalaan, ei edes päästäkseen mukaan kehittyvien maiden kasvuun.

Pörssitalo sijaitsee Fabianinkatu 14:ssa Helsingissä. Kuva: NASDAQ OMX Helsinki Facebook.

Pidättekö te kasinopeleistä ja onko teillä jäänyt jokin tietty kasinovierailu mieleen?

Olen kyllä vieraillut useammassakin kasinossa. Ikimuistoisin kokemus tapahtui Casino Monte-Carlo Monacossa, jossa oikea vanhan ajan upea glamour on edelleen selvästi läsnä. Se on hienoudessaan ehkä myös elävä todiste siitä, että ”talo voittaa aina”. En kyllä itse pelaa kasinopelejä aktiivisesti. Sijoittamisen ammattilaisena en ole ihan sisäistänyt riskin ja tuoton suhdetta, mutta hauskaa on kyllä ollut.

Vierailu Casino Monte Carlo Monacossa jätti toimitusjohtaja Rosendahlille pysyvän muiston.

Teksti: Jukka Aminoff

Toimitus
Lisätietoja Aminoff, Jukka

Toimittaja