Lailan kanta suomalaismalleista

Lailan kanta suomalaismalleista

16 helmi 2015 | 08:53 Kirjoittanut: Aminoff, Jukka

Laila Snellman johtaa Suomen tunnetuinta ja menestyneintä mallitoimistoa, Paparazzia, joka on vienyt suomalaisia kansallisen ja kansainvälisen mallimaailman huipulle.

Laila Snellman: Suomalaismalleilla on suurta kysyntää ulkomailla

Suvi Koponen on Paparazzin tämän hetken tunnetuin suomalaismalli, joka on näkynyt tunnettujen brändien mainoksissa ja muotilehtien kansikuvissa. Mallitoimiston listoilla on ollut myös Ninja Sarasalo ja laulaja Kim Herold.

Kävelen kohti Paparazzin toimistoa, joka sijaitsee Helsingin arvoalueella, ydinkeskustassa. Esplanadin puistossa paistaa kevätaurinko ja puiston molemmin puolin sijaitsee tunnettuja muoti- ja designbrändejä, jotka ovat käyttäneet Paparazzin huippumalleja omassa mainonnassaan. Paparazzin toimisto sijaitsee täydellisellä alueella, koska alue on mitä sopivin näyttäville huippumalleille ja yhteistyökumppaneille. Ilmassa on tiettyä glamouria. Haastattelun ajankohta on järjestetty juuri keskellä kiireistä aikaa, koska Snellman osallistuu Mallikoulu-tosi-tv-sarjan kuvauksiin. 

- Olemme juuri valitsemassa Mallikoulu-ohjelman voittajaa. Valitsimme aiemmin kymmenen finalistia jotka ovat osallistuneet näytöksiin, valokuvauksiin ja tv-mainoskuvauksiin. Muutaman jakson kuvaukset ovat vielä edessä, paljastaa Snellman. 

 

Paparazzi on Suomen ensimmäinen ja tunnetuin mallitoimisto. 

Snellman perusti Suomen ensimmäisen mallitoimiston vuonna 1983. Hän on nähnyt paljon. 

- Aloitin yrittäjän uran 27-vuotiaana. Olin aiemmin toiminut mallina seitsemän vuoden ajan. Kaikki mallit olivat aiemmin freelancereita. Mallit ry. toimi virallisena kanavana malleille, joka antoi meille ohjeistuksia ja määräsi minimipalkkiopyynnön. Mainoslakanassa oli mallien kuvat sekä jokaisen mallin kuvan alla oli jokaisen henkilökohtainen puhelinnumero eli mallitoimistoala oli hieman erilainen, valaisee Snellman mallialan menneisyyttä. 

Snellman muistaa Suomen muotiteollisuuden huippuvuodet. 

- Suomessa oli Pohjoismaiden suurin muotiteolisuus vielä 1980-luvun puolivälissä, joka valmisti vaatteita, kenkiä ja laukkuja. Suurin kauppakumppani oli Neuvostoliitto, jonka varassa oli monien yrityksien tulevaisuus. Kaupankäynnissä oli myös suuren maailman tuntua, koska yksittäiset tilaukset olivat valtavia ja rahaa liikkui, muistaa Snellman. 

Neuvostokaupankäynnissä oli myös suuret riskit.

- Monet yritykset menivät konkurssiin, kun tilaukset päättyivät vuonna 1985, koska Suomen ja Neuvostoliiton välinen kauppasopimus päättyi. Jotkut yritykset tarjosivat valitettavasti niin perustuotteita, että nämä tuotteet eivät kelvanneet vaativille länsimarkkinoille, kertoo Snellman. 

 

Paparazzin mallitoimisto sijaitsee arvoalueella Helsingissä - varsinaisella catwalkilla. 

Vauhdikas meno ei kuitenkaan päättynyt vuoteen 1985. 

- 1980-luvulla oli valtavasti rahaa ja kaikki meni erittäin hyvin. Suomesta puhuttiin Pohjolan Japanina. Tehtiin myös suurempia mallitilauksia. Kaupankäynti oli myös mukavalla tavalla henkilökohtaisempaa kun nykyään kaikki kontakti tapahtuu suurelta osalta sähköisesti. Nämä huippuvuodet päättyivät 1990-luvun lamaan. Se oli kuin äkkipysähdys ja nopea vajoaminen, koska malli- ja mainosalalla lama näkyy välittömästi, kertoo Snellman. 1990-luvun lama päättyi kuitenkin suhteellisen nopeasti. 

- IT-alan nousu toi aivan uusia asiakkaita mallibisneskseen kuten operaattori Saunalahti, Sonera ja DNA. Nokia puolestaan teki mainontaa globaaliin käyttöön. Mallitoimistoala kukoisti vuoteen 2008 eli finanssikriisiin asti, sanoo Snellman. 

Snellmannia huolestuttaa Suomen tulevaisuus. 

- Suomea pidettiin vielä muutama vuosi sitten talouden ja koulutuksen mallimaana. Parjasimme Kreikkaa ja muita etelän valtioita huonosta taloudenpidosta. Nyt aivan käsittämättömän lyhyessä ajassa Suomi on romahtanut, työttlmyys kasvanut ja täysin lamaantunut. Epäonnekseen Suomella on samaan aikaan täysin päätöksiin kykenemätön hallitus. Lisäksi media haluaa myydä juttujaan huonoilla otsikoilla ja näillä pelästyttää vielä enemmän ihmisten kuluttamista, pohtii Snellman. 

Suomen kotimarkkinat ovat myös muuttuneet. 

- Aiemmin pystyi tekemään kohtuullisen hyvän liikevaihdon pelkästään sillä, että teki liiketoimintaa Suomessa. Nykyään on pakko hakea kasvua ulkomailta, koska kotimarkkinat ovat pienentyneet. Joka ala kärsii ihmisten vähyydestä sillä Suomi tarvitsee kipeästi lisää kansalaisia. Siirtolaiset eivät vie työpaikkoja, siirtolaiset tuovat niitä lisää, Snellman uskoo.

 

Paparazzin listoilla koreilee Suomen malliparhaimmistoa.  

Suomalaiset vaatesuunnittelijat ovat nousemassa uuteen kukoistukseen. 

- Suomessa on paljon taitavia vaatesuunnittelijoita. Heitä näkyy yhä enenevin määrin kansainvälisissä desiger-kilpailuissa. Niistä lahjakkaimmat värvätään töihin kansainvälisiin muotitaloihin. Heidän mahdollisuudet kotimaiseen liiketoimintaan on monesti valitettavan pienimuotoista. Suomen markkinat ovat luonnollisesti niin pienet, jonka takia uusien suomalaisten muotibrändien pitäisi löytää pääomaa ponnistaakseen kansainvälisille markkinoille, neuvoo Snellman. 

 

Suomalaiset mallit ovat myös vientivetureita kovan kansainvälisen kysynnän takia. 

Snellman haluaa samalla antaa muutaman rohkaisevan neuvon malleiksi hakeutuville. 

- Mallikandidaattien pitää olla vähintään 174 cm pitkiä. Mallikandidaattien ei tarvitse etukäteen panostaa kalliiseen portfolioon, kun ottaa yhteyttä. Tärkeintä on saapua näytille, jotta voimme ensiksi katsoa mallin potentiaalin. Mallien kohdalla on kuitenkin helppoa se, että ulkonäköä voi muokata luonnollisin menetelmin eli missään nimessä ei tarvitse jännittää ensivierailua. Me ilmoitamme kyllä, että onko potentiaalia ammattimalliksi, neuvoo Snellman. 

Haastattelun päätteeksi muistoihin jäänyt kasinokokemus.

- Ensimmäinen kasinokokemukseni on vuodelta 1970 Renosta, Nevadasta. Asuttiin San Franciscossa ja käytiin laskettelemassa Lake Tahoessa, josta oli lyhyt matka Renoon. Oltiin tosi innostuneita kolikkokoneista, muistaa Snellman.

JUKKA AMINOFF

 

Toimitus
Lisätietoja Aminoff, Jukka

Toimittaja