Luoma: Suomi kuin Truman Show

Luoma: Suomi kuin Truman Show

24 helmi 2015 | 11:36 Kirjoittanut: Aminoff, Jukka

Radiojuontaja ja talouden asiantuntija Tuomo Luoma toimii terhakkaan ja suorapuheisen #kasvuaperkele -radio-ohjelman juontajana Radio Rapu -kanavalla, jossa käydään avoimella ja rehellisellä tavalla läpi Suomen talousongelmia.

Luoma toimi aiemmin Benefonin markkinointi- ja myyntijohtajana sekä Jari Sarasvuon Trainers’ Housen toimitusjohtajana.

Luomalla on selkeä kuvaus siitä, että mitä hän tekee Suomen yritysmaailman parissa.

 

- Toimin monen osa-alueen parissa yrityksien keskuudessa, mutta toimin ennen kaikkea muutoksen puolesta, jotta yrityksien toiminta saadaan tuotua nykypäivään ja vastaamaan markkinoiden tarpeisiin, sanoo Luoma.

 

Luoma on huolissaan Suomen nykytilasta, mutta hän ei ole suinkaan mikään tuomiopäivän apostoli.

 

- Olemme siinä mielessä suurissa ongelmissa, että emme ole kyenneet tekemään isoja ja ratkaisevia päätöksiä suunnanmuutoksen aikaansaamiseksi. Kyse on ennen kaikkea siitä, että meidän pitää tehdä enemmän töitä ja parantaa tuottavuutta, toteaa Luoma.

 

Ongelmat saattavat johtua siitä, että Suomi on toiminut lyhyen aikaa markkinatalouden keskuudessa.

 

- Suomi astui markkinatalouden keskuuteen vasta 1980-luvulla. Sitä ennen olimme suljettu talous. Toisen maailmansodan jälkeen Helsinki oli niin köyhä, että yli 6 000 ihmistä asui maakuopissa ja hylätyissä juoksuhaudoissa. Sotakorvauksien myötä Suomessa vahvistui raskaan teollisuuden asema, joka oli samalla valtiovetoista. Samalla syntyi selkeä kahtiajako, että oli teollisuustyöntekijöitä ja maanviljelijöitä. Yrittäjät eivät olleet oikein mitään ja kaikki muut olivat ‘kovia’. Suomen elinkeinoelämän keskuuteen syntyi blokkeja, joissa valtiolla oli erittäin suuri rooli, joihin valta keskittyi, kertoo Luoma. 

 

Neuvostoliiton romahdus romutti Suomen talousihmeen illuusion.

 

- Suomesta vietiin Neuvostoliittoon ja muualle itäblokkiin sellaisia tuotteita, jotka eivät olisi missään nimessä menneet kaupaksi länsimarkkinoilla. Kyseiset tuotteet olivat täysin myyntikelvottomia. Erityismaininnan saa Suomen vaateteollisuus, jonka tuotteet kelpasivat ainoastaan suuressa tuotepuutteessa eläville neuvostoliittolaisille. Suomikin sai vaihtokaupassa vastineeksi halpaa öljyä ja paskoja koneita, mm. Lada autoja, joita ei näkynyt missään muissa länsivaltioissa. Neuvostoliiton romahdus veti mukaan monin tavoin runsaan määrän suomalaisia yrityksiä konkurssiin, toteaa Luoma.

 

Suomen kylmän sodan aikainen talouspolitiikkaa saa myös kuulla kunniansa.

 

- Suomen taloutta hoidettiin aika leväperäisesti. Ei tehty lainkaan sellaisia toimenpiteitä, jotka olisivat edistäneet kilpailua. Suomessa oli aina tapana toteuttaa devalvaatioita, kun vientiteollisuudella meni huonosti. Emme huolehtineet Suomen kilpailukyvystä, vaan taloutta hoidettiin monessa mielessä ”maan tavalla”, kertoo Luoma.

 

Suomen talous sai 1990-luvun alussa uuden N-kirjain alkuisen pyhän lehmän.

 

- Nokian osuus bruttokansantuotteesta oli parhaimmillaan neljä prosenttia ja alihankkijoineen vieläkin enemmän. Missään länsimaassa ei liene ollut yhdelläkään yrityksellä ollut näin suurta roolia. Nokian nousu aiheutti samalla sen, että Suomessa jatkettiin elämistä illuusiossa - omassa Truman Show'ssa. Eikä Suomessa tehty edelleenkään parannuksia yrittäjyyden edistämiseksi, napauttaa Luoma.

 

Suomessa on nyt jämähdetty odottamaan kolmatta N-kirjaimella alkavaa talouspelastajaa.

 

- Suomessa on sen kaltainen ajattelutapa, etteivät pelifirmat ole mitään aitoja yrityksiä. Elämme edelleenkin suurelta osin sellaisessa mielikuvamaailmassa, että vain hevosia isompia koneita pitää viedä ulkomaille, koska tämä on tosimiehen homma. Yrityksellä pitää olla iso tehdas, koska ilman sitä se ei oikein ole mitään, letkauttaa Luoma humoristisesti.

 

Tuomo Luoman bravuureihin kuuluu värikäs kielenkäyttö Suomen talouden tilasta. 

 

Suomen suurimpana ongelmana näyttää olevan maailmantaloudet nopeat muutokset.

 

- Elämme keskellä suurta globaalia talousmurrosta, jossa digiteknologia muuttaa tapaa tehdä liiketoimintaa. Suomen haasteena ei ole pelkästään se, että me emme huomaa tätä muutosta, vaan emme ole edes sopeutuneet aiempiin maailmantalouden muutoksiin. Emme osaa johtaa arvo- ja palvelutuotantoa, täräyttää Luoma.

 

Monet poliitikot ovat heränneet puhumaan myönteisesti yrittäjyydestä lähestyvien vaalien alla. Luoma ei ole kuitenkaan vakuuttunut.

 

- Suomessa ei ymmärretä yrittäjyyden ja sisäisen yrittäjyyden päälle. Jopa Ruotsin sosialidemokraatit ymmärtävät markkinatalouden päälle. Suomessa ei vieläkään tiedosteta sitä, että maailmalla on neljä miljardia ihmistä valmiina tekemään suomalaisten työt halvemmalla ja paremmin. Tätä asiaa on Suomen poliittisen eliitin vaikea tunnustaa, sanoo Luoma.

 

Suomalaisilla tuntuu olevan haasteita ymmärtää, mistä taloudellinen hyvinvointi syntyy.

 

- Poliitikkojen pitäisi johtaa kansaa ja vaikuttaa kansalaismielipiteeseen sekä omalta osaltaan sivistää kansaa. Kansalaisille pitäisi saada selväksi, että mistä hyvinvointi syntyy. Kakkua ei ole jaettavaksi loputtomiin, vaan pitää keskustella uuden isomman kakun leipomisesta. Emme me elä missään onnen maassa, jossa voimme lapioida mielin määrin rahaa mihin tahansa, vaan jokainen veroeuro on jonkun toisen tienaama. Jossain vaiheessa tulee myös viimeinen tippa lypsylehmältäkin, pamauttaa Luoma.

 

Luomalla on selvä resepti Suomen suunnan muuttamiseksi.

 

- Suomessa pitää hyväksyä menestyminen, koska Suomi ei ole rikas maa eikä rikkaitakaan pahemmin ole. Suomi on Euroopan mittapuun mukaan köyhä maa. Italiaan verrattuna Suomi on erittäin köyhä maa, vaikka pilkkaamme heitä huonosta talouden pidosta. Suomen pitää saada markkinoille uusia innovaatioita, sanoo Luoma.

 

Luoma haluaa nostaa Wahlroosin kohtelun esimerkiksi.

 

- Pankkiiri Björn ‘Nalle’ Wahlroos on ottanut suuria yrittäjäriskejä sekä hoitanut menestykkäästi johtamiaan yrityksiä. Samalla hän on tuottanut suuren määrän verotuloja suomalaisille. Häntä pidetään melkein rikollisena, koska hän on vaurastunut. Kenelläkään ei ole mitään sanomista Wahlroosin toiminnasta, sanoo Luoma.

 

Suomen uhkana on se, että monet osaajat muuttavat ulkomaille.

 

- Joka toinen matkustaja Viron lautalla tuntuu olevan suomalainen yrittäjä. Yrittämisen ympäristö Virossa on vaan niin paljon houkuttelevampi. Ja monet miettivät kahdesti, että haluavatko he jäädä kustantamaan Suomen ikääntyvän väestön kustannuksia. Viimeinen paperikonekin pystytettiin Suomessa vuonna 1999. Suomi ei ole suinkaan mikään onnen maa ja suurimpana ongelmana on tosiasioiden tunnustaminen, täräyttää Luoma.

 

Luomaa onnisti kasinopelin kanssa Las Vegasissa.

 

- Olin 1990-luvun loppupuolella amerikkalaisen työnantajayritykseni tapahtumassa Las Vegasissa. Kaupunki jätti unohtumattoman ja viihdyttävän vaikutelman. Kasinohotellit ovat erittäin hienoja sekä erityisesti jäi mieleen vuoristorata-ajelu. Kasinolla kävi erittäin hyvä onni. Pelasin yhdellä kolikolla linjapeliä, josta sain ämpärilisen 50 sentin kolikoita. Voittopotti kului juhlajuomiin, muistaa Luoma lämpimästi.    

 

JUKKA AMINOFF

 

Toimitus
Lisätietoja Aminoff, Jukka

Toimittaja